Pondicherry ja Auroville

16.2. lento Chennaihin

17-18.2. Pondicherry ja Auroville

Chennaissa olisi äidin ja isän luona ollut nettiyhteys, mutta ei tullut kirjoitettua kuin se yhteenveto Darjeelingista. Chennaissa riitti tekemistä ja sen jälkeen olen päässyt nettiin vasta nyt Suomessa. Nettiaddiktille vaikeat pari päivää, kun oli vielä Olympialaisetkin samaan aikaan. Intiassahan ei ilmeisesti talvilajeja seurata tai harrasteta. Jälkikäteen voin kuitenkin todeta, etten näyttänyt menettäneen mitään.

Chennaihin saavuttiin tiistai-iltana ja kentällä oli vastassa äiti ja Babu. Keskiviikkona menin heti aamulla räätälille mittauksiiin uutta pukua varten. Materiaalia valitessa ei hintoja ollut näkyvillä, vaan valittiin sellainen joka tuntui hyvältä. Eli samoin kuin isän puvun kanssa oli toimittu. Nyt tuli vissiin parempi kangas, kun hintaa oli enemmän. Teetetty puku Suomessa vastaavasta tai huonostakin kankaasta olisi kyllä varmaan maksanut enemmän.

Räätälin jälkeen suunnattiin Pondicherryyn, kolmisen tuntia Chennaista etelään (http://en.wikipedia.org/wiki/Puducherry). Siellä oli varattu sellainen eco resort. En tiedä mikä resortista teki "econ". Asuimme teltassa, jossa oli ilmastointi, tuuletin ja hyvä kylppäri. Olisiko ollut jääkaappikin. Ilmastoitu teltta ei ainakaan ekologiselta vaikuta. Rannalla joku yritti myydä meille maitoa, mutta muita kaupustelijoita (tai turisteja) ei näkynyt. Paikka oli ihan hieno ja teltassa oli mukava nukkua, mutta miinuspisteitä tulee ravintolan hitaasta palvelusta ja suppeasta valikoimasta, sekä vesikatkoksesta. Vesikatkos on sinäänsä ymmärrettävä asia, mutta henkilökunta väitti useampaan otteeseen korjanneensa asian, kunnes lopulta myönsivät "sähkömiehen" olevan vasta tulossa ja kantoivat meille pari ämpärillistä nurmikonkasteluvettä. Ravintolassa taas mitään ruokalistalla olevia annoksia ei ollut saatavilla. Kun ensin yritin jotain intialaista kanaruokaa ja Nico pihviä, rupesin selaamaan listaa annos kerrallaan, kunnes selvisi, että vain spaghettia on tarjolla.
 
Venkatesh oli koko Pondi-reissun ajan mukana kuljettajana, joten meillä oli aika luksusoltavat, kun ei tarvinnut huolehtia miten pääsee paikasta toiseen. Pondicherryn vanha ranskalaisalue oli hienoa. Kiersimme katsomassa Ganesh-temppeliä ja saimme siunauksen norsulta.

Paluumatkalla Chennaihin pysähdyimme Aurovillessä ihmettelemässä hippejä. Tai oikeastaan emme nähneet kyllä hippejä. Pari vanhaa pappaa ajeli skoottereilla. Turisti-infossa katsoimme opastusvideon ja luimme tästä kultintyyppisestä elämäntavasta, mitä Aurovillessä harrastetaan. http://en.wikipedia.org/wiki/Auroville