Onko Josiella lumikidukset?

Minusta on hassua, että Josie on usein niin vastahakoinen menemään ulos ja sitä pitää vetää perässä, mutta jos mennään johonkin missä on koskematonta lunta, se muuttuu ihan eri eläimeksi. Tänäänkin päätin tarpoa Väiskin puiston kallioiden päälle katsastamaan mahdollisia pulkkamäkipaikkoja ja Josie lähti välittömästi juoksemaan ja hyppimään edellä. Eikä muistuttanut yhtään keski-ikäistä koiraa, vaan pentua. Jossain vaiheessa se ilmeisesti pääsi jonkun pupun jäljille tai ainakin nenä pysyi tiukasti maassa kiinni, niin että koko pää oli hangessa. Ei sieltä voinut nähdä mitään, enkä ymmärrä miten Josie voi hengittää, kun nenä on minuuttitolkulla kinoksessa. Onko Josiella siis lumikidukset?

Laskettelua Ranskan Alpeilla

Tuli marraskuun lopulla mieleen, että olisi kiva lähteä johonkin laskettelemaan tammikuun alussa. Tutkin vähän eri paikkoja ja kyselin olisiko kavereilla kiinnostusta mennä johonkin. Yksi duunikaveri oli kiinnostunut matkasta, mutta mistään ei löytynyt järkevän hintaisia kohteita. Kävin 2008 (lähinnä) opiskelijoiden Hupellus-matkalla Norjan Hemsedalissa ja huomasin, että vuoden vaihteessa olisi vastaava reissu Alpeille, Paradiskiihin (La Plagne, Les Arcs). Reissu oli ikävä kyllä täyteen varattu, joten jouduimme odotuslistalle. Pari päivää ennen joulua, kun olin jo asennoitunut menemään takaisin töihin joulun jälkeen, tuli meili, jossa kerrottiin parin paikan vapautuneen.

Matka taittui ensin laivalla Helsingistä Saksan Travemundeen, josta jatkoimme kuudella bussilla Saksan, Sveitsin ja Ranskan halki Belle Plagneen, Ranskan Alpeille. Lähtö torstai-iltana 30.12., Travemundessa lauantaiaamuna 1.1. ja perillä Alpeilla sunnuntaiaamuna 2.1.. Bussimatka kesti noin 20 tuntia. Jalat olivat pikkaisen jumissa perille saavuttua.

Alpeilla ei tähän vuodenaikaan välttämättä ole paljoa lunta, eikä nytkään ollut mikään erityisen mahtava lumitilanne. Ihan huipulta löytyi vähän puuterin tapaista, mutta alemmista rinteistä monet olivat kiinni tai hyvin kivisessä kunnossa. Yhtenä päivänä tuli vettäkin. Eipä siinä mitään, ihan mukavaa oli laskea ja vaikka olin porukassa (300 henkeä) vanhemmasta päästä, ihan kivaa oli.

Paluumatka oli taas bussissa ja laivassa pari päivää. Osalla porukasta oli joku flunssa, jonka tietysti tartutin itseeni. Nyt on tauti taltutettu ja paluu normaaliin arkeen.

Laitoin jotain kuvia Picasaan: http://picasaweb.google.com/antti.kaukoranta.