Piilolinssit netistä

Tilasin juuri uuden satsin piilolinssejä. Aiemmin olen aina tilannut samalta optikolta, joka aikoinaan tarkasti näköni ja auttoi valitsemaan linssit, mutta vaivauduin nyt vihdoin selvittämään nettikauppavaihtoehtoja.

Käytän Dailies Toric linssejä, jotka maksoivat netissä 24 euroa 30 kappaleelta (näyttivät olevan saman hintaisia kaikissa nettikaupoissa, joihin jaksoin perehtyä. Ostin lopulta lenson.comista, koska sieltä sai 5 euroa uuden asiakkaan alennusta). En muista mitä optikko niistä veloitti, mutta kyllä se taisi lähemmäs kaksi euroa olla per linssi. Ihmeellistä miten optikkoliikkeet pystyvät veloittamaan niin paljon korkeampia hintoja.

Näöntarkastus ei nettikeskusteluiden perusteella maksa kuin 15-30 euroa. Optikkoa tarvitsee näöntarkastuksen lisäksi myös eri piilarivaihtoehtojen testaukseen, mutta kun hyvät linssit on löytyneet, ei optikko tuo mitään lisäarvoa. Edelliset tilaukseni olen hoitanut puhelimitse ja käynyt paikan päällä vain, jos näkö on pitänyt tarkastaa uudestaan.

Piilarit taitavat olla ihan marginaalista liiketoimintaa optikoille. Kai sitten näöntarkastukset ja silmälasit tuovat pääosan tuloista. Silmälasejakin voi toki tilata netistä, mutta niissä sovittaminen ja erinäinen hienosäätö on sen verran tärkeätä, että taitaa mennä helpoiten optikkoliikkeessä. Aurinkolaseja voi sen sijaan hyvin testata kaupassa ja tilata halvemmalla netistä.

Parturi

Parturissa käynti on mielestäni yksi elämän haastavimmista asioista. En osaa koskaan oikein vastata siihen ensimmäiseen ja mahdollisesti ainoaan kysymykseen, jonka parturi kysyy, eli “miten leikataan?”. Yleensä vastaukseni on jotain tyyliin, “lyhyemmäksi”. Enpä oikein tiedä mitä muutakaan siinä osaisi sanoa, vaikka useamman vuoden kokemus parturissakäynnistä onkin jo takana. Parturi usein kysyy myös onko sivulta tai takaa leikattu saksilla vai koneella. Tähän vastaukseni vaihtelee. Joskus olen kysynyt parturin mielipidettä—parturilla ei koskaan ole ollut mielipidettä. Olen myös siihen ensimmäiseen kysymykseen yrittänyt ehdottaa, että parturi esittää oman ajatuksensa. Lopputuloksessa ei ole koskaan ollut suurtakaan variaatiota.

Kesäloman suunnittelua

Kesäloma rupeaa stressaamaan. Lomaa on ilmeisesti vähintään 7 viikkoa. Neljä viikkoa kesälomaa, viikko talvilomaa pitämättä ja kaksi viikkoa lomarahoja suositellaan pitämään vapaana. Kolmelle viikolle olen keksinyt tekemistä. Yksi viikko lukulomaa CFA-tenttiin ja kaksi viikkoa purjehdusta. Neljä viikkoa siis käyttämättömänä. Olen alustavasti merkannut ne heinäkuulle, koska Suomessa on silloin keskimäärin parhaat säät. Elokuussa olen menossa kaverin häihin New Yorkissa ja olisi tuntunut luontevalta viettää siellä vähän pidempää lomaa. Kaverit siellä ovat kuitenkin töissä ja suomalaisilla kavereilla töiden haku (tai työn puutteesta johtuva rahapula) ja/tai opiskelut estävät matkustelut. Neljän viikon autoreissu NYCistä etelän kautta Kaliforniaan olisi ollut toiveena. Nyt näyttää siltä, että menen sinne vain viikonlopuksi. Lentolippu maksaa melkein tonnin, joten parasta olla hyvät häät. Jotain on keksittävä niille neljälle viikolle. Voi ne syksyynkin säästää tai ensi vuosikymmenelle, mutta jossain vaiheessa ne on käytettävä. Ja mieluiten johonkin järkevään, ei siis kotona istuskeluun.

Ammattikorkeakoulun mainokset

En muista mistä ammattikorkeasta oli kyse, mutta jokin aika sitten huomasin mainoksia ympäri kaupunkia ja ihmettelin niitä ja ajattelin kirjoittaa niistä, jos joku muu ymmärtäisi niitä paremmin.

Mainoksia oli useampia, joissa muistaakseni oli iso kuva jostain nuoresta ja iso teksti, “Isona minusta tulee Big Brother-julkkis” tai “Minusta tulee tangokuningas” tai jotain tuon tapaista. Ja alla ammattikorkeakoulun nimi. En ollut itse huomannut, mutta ilmeisesti siellä luki myös jotain tyyliin “hyvä idea, mutta harkitse myös varasuunnitelmaa”.

Mainoksen on varmaan tarkoitus olla hauska, mutta minulle tuli ainakin mieleen, että mainoksen kohdeyleisö oli ne nuoret, jotka oikeasti haaveilevat jostain Seiskajulkkiksen asemasta. Ei sellaista porukkaa voi kukaan ottaa tosissaan. Ammattikorkeakouluja tuntuvat varsinkin yliopistossa ja muissa korkeakouluissa (en ole perillä terminologiasta…käsittääkö korkeakoulut vain perinteiset korkeakoulut vai myös ammattikorkeat?) opiskelleet ihmiset halveksivan tai ainakin väheksyvän. Kun monilla työnantajilla on valmiiksi negatiivinen suhtautuminen ammattikorkeakoulujen opiskelijoihin, kannattaako sitä vielä vahvistaa tällaisilla mainoksilla? Pahimmassa tapauksessa fiksummat hakijat vielä jättävät hakematta ja ammattikorkeat täyttyvät pelkillä BB-julkkishalukkailla, jolloin ammattikorkeilla ei ainakaan ole toivoa saavuttaa kunnioitusta.

Josie ei pärjää lumessa

Josien kanssa käveltiin töiden jälkeen 45 minuuttia ja päästiin peräti Väiskin puiston toiselle puolelle, eli noin 200 metrin matka. Kävelypolulla lumi oli kovaksi tampattua, mutta sivussa upottavaa sohjoa. Josie tärisi välittömästi lumelle astuttuaan ja pyrki jatkuvasti upottavaan sohjoon. Sinne päästyään Josiella oli pakokauhuinen ilme kasvoillaan ja rämpiminen näytti epätoivoiselta. Kovalla lumella taas piti vetää kelkkana perässä, muuten Josie olisi suunnannut takaisin sohjoon. Onneksi ei ollut juuri ketään muita tätä touhua ihmettelemässä. Ehkä tästedes vien koiran vaan Mechelininkadun puoliväliin. Sieltä on lumet jo sulaneet ja jäljellä olevat niin koirankakan peitossa, ettei Josie viihdy siellä.

Opiskelijavalinnat

http://www.soininvaara.fi/2010/03/11/tyourien-pidentaminen-2/

Soininvaara mainitsi ihan fiksuja juttuja blogissaan. Esimerkiksi sen, että uhrautuu jopa useita vuosia pääsykokeisiin ja koulutetaan järjetön määrä tutkijoita. Näissä olen täysin samaa mieltä.

Kommenteissa monet pohtivat tuota pääsykoejärjestelmää ja oli ehdotuksia, että pääsykokeet voisi korvata ylioppilaskirjoituksilla tai standardoidulla kokeella. Oli myös ehdotuksia, että pääsykokeiden sijaan kaikki halukkaat otetaan mukaan ja ensimmäisen vuoden jälkeen karsitaan osa pois. Siinä vaiheessa kun itse selasin kommentteja, ei kukaan ollut vielä maininnut amerikkalaista (varmasti käytössä muuallakin) tapaa, eli valitaan opiskelijat useamman kriteerin perusteella. Jos kerran Amerikassa on mahdollista valita opiskelijat esim lukioarvosanojen, SAT-kokeen, haastattelun, harrastusten (esim partiojohtaja voi saada lisäpisteitä) ja vapaamuotoisen hakemuksen tai esseen yhdistelmällä, miksei samaa osattaisi käyttää Suomessa?

Myös sitä opiskelijoiden karsimista käytetään Amerikassa. Jos ei keskiarvo ole riittävä, voi joutua “academic probationille”, jolloin arvosanat on saatava nousemaan vuoden sisään. Muuten lentää ulos.

Amerikassa toimii myös se, että vasta ensimmäisen vuoden jälkeen valitaan pääaine. Ensimmäisenä vuonna ei useimmissa yliopistoissa tarvitse olla edes alaa valittuna, vaan voi opiskella jonkun kurssin luonnontieteitä, jonkun kauppatieteitä ja vaikka jonkun fysiikan kurssin. Tutkintoon sisältyy tietty määrä valinnaisia kursseja ja niitä ensimmäisen vuoden “turhia” kursseja voi käyttää valinnaisina. Uskon että tällä tavalla menee vähemmän aikaa turhaan opiskeluun (i.e. lukeminen väärän alan pääsykokeeseen, josta ei saa mitään opintopisteitä, eikä näinollen edistä opiskelua) ja opiskelijat päätyvät paremmalla todennäköisyydellä oikealle alalle. Uskon myös, että proffan opastuksella näistä opiskeluista saa myös enemmän irti kuin pelkällä pääsykoekirjojen pänttäämisellä.

Draamaa lentokoneessa

Lennolla Goalta Delhiin lentoemännät pyysivät lääkäreitä tai muuta terveydenhoitohenkilöitä ilmoittautumaan miehistölle. Kaksi riviä minusta ohjaamoon päin oli sairastunut matkustaja. Kaksi brittilääkäriä saapui paikalle ja he neuvottelivat keskenään ja keskustelivat sekä sairastuneen, sairastuneen miehen, että henkilökunnan kanssa. En nähnyt mitään lääkkeitä annettavan, mutta juotavaa ilmeisesti kiellettiin antamasta. Ainakin lentoemännän tarjoama mehu torjuttiin. Oksennuspusseja sen sijaan kerättiin ja lääkäreille tuotiin stetoskooppi. Minulle ei selvinnyt mistä oli lopulta kyse, mutta lääkärit naureskelivat välillä, joten ilmeisesti kyseessä ei ollut mikään supervakava sairaus. Pakostikin tuli mieleen se jakso Housesta, missä joku rantalomailija sai koneessa sairauskohtauksen ja tartunta levisi muihinkin matkustajiin.